Kimalaisomavaraisuus

Mikä on kimalaisomavaraisuus?

Kimalaisomavaraisuudella tarkoitamme sitä, että Suomessa olisi kotimainen, luotettava ja kaupallinen kimalaiskasvatuksen toimija. Tavoitteemme on olla ensimmäinen suomalainen yritys, joka kasvattaa kimalaisia ammattimaisessa mittakaavassa pölytyskäyttöön.

Olemme toteuttaneet koekasvatusta vuodesta 2024 lähtien. Ensimmäinen kasvattamomme sijaitsi omakotitalon kellariin rakennetussa tilassa. Kesällä 2026 siirrämme toiminnan suurempiin, tätä tarkoitusta varten rakennettuihin tiloihin.

Tavoitteemme on saada ensimmäiset kaupalliset kimalaispesät markkinoille vuonna 2027 ja näin luoda Suomeen todellinen kimalaisomavaraisuus. Tämä on kriittinen osa kotimaista ruoantuotantoa: ilman kimalaispölytystä ei ole kasvihuone- eikä kasvitunneliviljelyä.

Miksi Suomi tarvitsee omia kimalaisia?

Kimalaiset ovat elintärkeä osa kotimaista ruoantuotantoa. Niiden pölytyspalvelu on välttämätön kasvihuone- ja kasvitunneliviljelyssä. Ilman kimalaispölytystä ei olisi kotimaisia marjoja eikä hedelmiä.

Tällä hetkellä Suomi on täysin riippuvainen ulkomaisista kimalaiskasvattajista. Eurooppalaisille kasvattamoille Suomen markkinat ovat kuitenkin pienet ja vähäpätöiset. Jos tuotannossa ilmenee ongelmia, Suomeen ohjautuvat toisen ja kolmannen luokan kimalaispesät, sillä kasvattajat keskittyvät ensisijaisesti suurempiin markkinoihin. Tämä tekee suomalaisesta kasvihuonetuotannosta haavoittuvan saatavuusongelmille, viivästyksille ja laadunvaihtelulle.

Kotimainen kimalaisomavaraisuus vahvistaa huoltovarmuutta ja ruokaturvaa. Kun pesät tuotetaan Suomessa, pölytyksen jatkuvuus voidaan turvata kaikissa olosuhteissa ja samalla vähentää riippuvuutta tuonnista. Lisäksi kotimainen kasvatus mahdollistaa paremmin Suomen oloihin sopeutuneiden kimalaiskantojen hyödyntämisen, mikä lisää pölytyksen tehokkuutta ja kestävyyttä.

Kyse ei ole vain yksittäisestä hyönteisestä – kyse on koko elintarvikeketjun tulevaisuudesta. Kun kimalaiset turvataan, turvataan samalla kotimaisen ruoan saatavuus ja laatu.

Tuontikimalaisen riskit ja KPKP-hanke

Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille (KPKP) -hanke oli Suomen Mehiläishoitajain Liiton ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama kaksivuotinen innovaatiohanke, joka päättyi vuodenvaihteessa 2024/2025. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kotimaista pölyttäjäkasvatusta ja vähentää riippuvuutta tuontikimalaisista. Se tuotti runsaasti julkista tutkimustietoa ja käytännön ratkaisuja kimalaiskasvatuksen kehittämiseen.

Hankkeessa nostettiin esiin useita merkittäviä tuontikimalaisiin liittyviä riskejä:

• Taudit ja loiset voivat levitä luonnonpölyttäjiin ja uhata koko ekosysteemiä.

• Vieraslajin leviäminen ja kilpailu voivat syrjäyttää alkuperäisiä kimalaislajeja.

• Hybridisaatio paikallisten kantojen kanssa voi heikentää niiden elinvoimaa.

• Tuontiriippuvuus teki suomalaisesta ruoantuotannosta haavoittuvan saatavuusongelmille ja viivästyksille.

• Kuljetusten hiilijalanjälki nosti pölytyksen ympäristökuormaa.

KPKP-hanke päättyi, mutta työ jatkuu. Iku-Tarvas vie hankkeessa tuotetut ratkaisut käytäntöön ja rakentaa kotimaista kimalaiskasvatusta, joka turvaa pölytyksen jatkuvuuden, vahvistaa ruokaturvaa ja varmistaa, että Suomen markkinoille saadaan laadukkaita, olosuhteisiimme sopeutuneita kimalaispesä.

https://hunaja.net/liitto/hankkeet/kpkphanke/